Lehtikuusi terassilaudat vertailussa

 

Terassilaudat vertailussa: Siperian vs Alppien lehtikuusi vs Douglaskuusi

​

Alla vertailu terassimateriaaleista: Siperian lehtikuusi, Alppien lehtikuusi, lännenlehtikuusi, douglaskuusi ja painekyllästetty mänty. Kullekin puulle kuvataan kasvuolosuhteet sekä puuaineen ominaisuudet, mukaan lukien fytontsidit ja pihkan/uuteaineiden vaikutus sään- ja lahonkestoon.

​

Siperian lehtikuusi (Larix sibirica)

Kasvaa kylmässä taigavyöhykkeessä, missä hidas kasvu tuottaa tiheän syyrakenteen ja korkean tiheyden. Sydänpuussa on runsaasti pihkaa ja uuteaineita (fytontsidit), jotka heikentävät sienten ja bakteerien elinolosuhteita ja vähentävät veden imeytymistä. Tuloksena kova, kulutusta kestävä lauta, joka harmaantuu tasaisesti ilman kemiallista kyllästystä. Soveltuu erityisen hyvin, kun rakenne on maasta irti ja tuuletus toimii.

​

Alppien lehtikuusi (Larix decidua)

Eurooppalainen lehtikuusi vuoristo- ja ylänköalueilta. Kasvu on Siperian lajia nopeampaa → syyt hiukan leveämpiä, mutta sydänpuu on silti pihkaista. Fytontsidit ja hartsi parantavat luonnollista lahonkestoa ja säänkestoa. Mekaanisesti vahva ja ilmeikäs; öljykäsittelyllä väri ja pinnan halkeilun hallinta pysyy parempana.

​

Lännenlehtikuusi (Larix occidentalis)

Pohjois-Amerikan länsiosista. Yhdistää hyvän lujuuden ja melko korkean tiheyden. Sydänpuun pihkan ja uuteaineiden määrä on tyypillisesti korkea, mikä antaa kohtalaisen–hyvän lahonkeston ilman kyllästystä. Leudomman kasvuilmaston vuoksi vuosirenkaat voivat olla leveämpiä kuin Siperian lajilla, mutta terassikäytössä suorituskyky on silti vahva.

​

Douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii)

Nopeakasvuinen havupuu Pohjois-Amerikasta. Sydänpuussa on uuteaineita ja fytontsideja, jotka antavat lievän luonnollisen kestävyyden, mutta puu on lehtikuusiin verrattuna kevyempi ja pehmeämpi. UV ja säänvaihtelut kuivattavat pintaa; säännöllinen öljyäminen ja UV-suoja suositeltavia värin säilyttämiseksi ja pintahalkeilun hillitsemiseksi.

​

Painekyllästetty mänty (Pinus sylvestris)

Kotimainen raaka-aine, jonka ulkokestävyys perustuu teolliseen kyllästykseen (käyttöluokat 3/4). Männyn luonnollinen pihkapitoisuus auttaa, mutta pitkäaikainen lahonkesto tulee pääosin kyllästeestä, ei vain fytontsideista. Oikein valittu kyllästysluokka ja rakenneratkaisut (maavaraisuus pois, tuuletus) antavat hyvän käyttöiän; pintasävy tai -öljy parantaa ulkonäköä ja UV-kestoa.

​